Lorumekko - Nursery Rhymes on her dress

Tällä kertaa tuunausjuttu. Tässä väsyneen näköinen alemekko joka on kivan mallinen mutta kaipaa pahasti piristystä.

This dreedy sale dress has a nice shape but is looking very dreary and needs to brighten up a bit.

Pikkuisen pitsiä, lankaa, nappeja ja kankaan palasia niin näyttää jo paremmalta.

With a bit of lace, yarn, buttons and pieces of fabric and it's looking much more cheerful.
Loruja laulava lintu.

A wee bird singing nursery rhymes.

Hihassa kukkii.

A blooming sleeve.
Ja takanakin helmassa kasvaa jotakin.

And something is growing on the backside, too.
Takakaarrokkeessa ihan yksinkertainen tikkaus.

The simplest stitching on the back.

Säteilevää valoa - Radiating Light

Aamuaurinko paistaa tähän aikaan jo röyhkeästi, lämmittää huoneetkin ihan eri tuntuisiksi kuin se harmaa taivas jota enimmäkseen on nähty. Vähän aikaa vielä ja on kevät...

The morning sun is shining so boldly, it warms up the rooms and brings back a sensation almost forgotten. After watching gray skies for ages I'm hopeful... It will be apring after a while...

Parempi - Better

Tällä kertaa kokeilin ihan kunnon palmikoita ja nehän onnistuivat! Eikä tarvinnut aloittaa alusta kuin kerran. Olen tyytyväinen ja pikkuisen yllättynytkin. Semmoinen huono puoli tässä on että käyttämääni lankaa ei välttämättä ole ihan tarpeeksi toiseen samanlaiseen, mutta mitäpä pienistä. Oli kiva onnistua yhdelläkin.

This time I went and tried making some real cables, and look, I did it! And I only had to start over once. I'm so happy and a bit surprised, too. There's just one problem: I don't know if I have enough of that yarn left to make another one. But it's ok, I'm happy to have pulled off this one.

m µnb

Rannekkeet valmistuivat ja sillä neljännellä yrityksellä pääsin jyvälle palmikoinnistakin. Käyttämäni malli on yksinkertainen, mutta siinä on yksittäisiä silmukan siirtoja sen verran idea meni perille. Ja sievä malli istui näihin mielestäni mainiosti. Seuraavaksi uskaltaudun kokeilemaan sitten järeämpää palmikkoa... Rakastan tuota leijonankeltaista, mutta lanka oli ilmeisesti hiukkasen liian ohutta kun kuvio ei erotu ihan niin hyvin kuin pitäisi. Taitaa jäljestä nähdä muutenkin että ensikertalainen on ollut asialla... Onnistuin kaiken lisäksi tekemään toisesta vähän isomman, mutta kyllä nämä asiansa ajavat. Tulevat käyttöön huomenna kun menen taas joogaamaan hirveän vetoiselle lattialle...

The wristwarmers are ready and the fourth time I started over did the trick: I think I understood how cable-knitting works. Although the pattern was the simplest one I found, it had enough cross stitchess for me to get the hang of it. And it was so pretty and well suitable for these babies. I think I'm ready to try something a bit trickier next... I love the lion-yellow colour, but the yarn is so thin that the pattern doesn't stand out quite as nicely as it should. And I think it's obvious these are knitted by a first timer... I managed to make the other one bigger, too, but these will do just fine. I'll put them to good use tomorrow when I'll be doing some yoga on a very drafty floor.

Kuva: Lesley Stanfield: Kauneimmat neulemallit

Picture: Lesley Stanfield: The New Knitting

Tältä sen siis piti näytää... Täytyy kokeilla vielä paksummalla langalla jahka löydän mieluisan värisen kerän. Kätköissä on vain sellaisia "mitä oikein ajattelin"- värejä... Ovat varmaan olleet tarjouksessa... Tuo kirja on kyllä erittäin käytännöllinen. Esittelee selkeästi yli kolmesataa mallikuviota joita saa sitten soveltaa juuri niin kuin haluaa. Hankin omaksi heti kun mahdollista.

This is what it was supposed to look like... I have to try again with a thicker yarn as soon as I find a colour a like. All the yarnballs I have are the exact colour of "what was I thinking". They must have been on sale... That book is very practical. There are over three hundred charts that can be used just as one wants. I'm gonna get one of my own as soon as possible..

Edit: Ahaa, kuopus ehti nähtävästi hieman editoida tekstiä... Luulen että otsikko tarkoitaa "Minun äiti on kaikista paras ja minä osaan kaivaa jo nenääni."

It seems that my youngest did some editing of her own. I think the title means: "My mom is the bestest of all and I can pick my nose, too."

Miksen siivoa useammin? - Why Don't I Clean the House More Often?

Tyttö täyttää huomenna kuusi vuotta. Tämä päivä on mennyt siivotessa, leipoessa, tiskatessa, leipoessa, paistaessa, siivotessa ja kaupassa juosten... Kohta teen kakun täytteen ja sitten pääsen taas imuroimaan ja tamppaamaan viimeiset matot. Pari kertaa on käynyt mielessä että jos siivoaisin useammin olisin päässyt valmisteluissa helpommalla. Miksen siis siivoa? Tykkään kyllä siististä talosta ajatuksena, mutta silti ei tule turhan paljon haaskattua aikaa järjestyksen pitämiseen. Koska on niin paljon hauskempaakin puuhaa. Kuten ilmapallojen heittely esimerkiksi.

She will be six years old tomorrow. Today I have been cleaning, baking, doing the dishes, baking, cleaning and picking up groceries... In a minute I'll start making the cake filling before I'll be doing some hoovering and after that I'm gonna get the last rugs inside. The thought that this all would be so much easier if I only cleaned the house more often, has crossed my mind a couple of times. So why won't I keep the house cleaner? I like the idea of a tidy house, but I really don't waste too much time keeping things in place. Because there is so much fun stuff to be done. Like throwing balloons around, for Example.

Raikas mansikkajugurttitäyte:

5 liivatelehteä

2rkl sitruunamehua/vettä

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen noin 5-10 minuutiksi.

Soseuta odotellessa puolisen kiloa eli

250g mansikoita, lisää soseen sekaan

1/2 dl sokeria

4dl mansikkajugurttia ja

2tl vaniljasokeria

Vaahdota

2 dl kuohukermaa

Puristele lionneista liivatelehdistä ylimääräinen neste ja liota ne kuumaan, hieman vedellä laimennettuun sitruunamehuun. Odota että liivateseos jäähtyy. Kaada jäähtynyt liivateseos jogurttisoseeseen koko ajan sekoittaen, lisää lopuksi kermavaahto.

Täytä kakku ja vie kylmään jähmettymään.

(Kerran unohdin tuon kylmän ja kakku esitti pöydässä parhaimman imitointinsa mannerlaattojen siirtymisestä kun ylimmät kerrokset hiljaa valuivat alas...) *Täyttäessä olisi muuten hyötyä semmoisesta kakun täyttämisrenkaasta ettei täyte valu työskennellessä kovasti ulos. Olen askarrellut aina omani taitellusta leivinpaperista ja teipistä...

Resepti on alkujaan täältä

Pikkuisen parempi - a Bit Better

Nips naps sanoi sakset...
Snip snip went the scissors...
Hur hur sanoi ompelukone. On se nyt pikkuisen parempi.
Whirr whirr went the sewing machine. It's a bit better.

Pretty please...

Se olisi myynnissä täällä...

It's on sale here...

Jotain uutta - Something New

Kävin kirjastossa. Haluan kutoa hienon hienot ranteenlämmittimet jollain upealla palmikkoneuleella koristettuna. Minulla ei ole palmikoista mitään kokemusta, mutta onneksi on hyviä kirjoja joista voi asiaa opiskella. Vielä on matkaa onnistumiseen, aivoni eivät ilmeisesti ihan helposti taivu lukemaan mallikaavioita. Kun mallikerran sanotaan oleva 14 silmukan mittainen niin minä tuhlaan siihen joka kerta muutaman ylimääräisen... Tuo vakuuttava kolmen sentin mittainen kudelma on illan koko tulos kolmen purkamisen ja alusta aloittamisen jälkeen. Ei se mitään, kyllä tässä intoa riittää. Tänä iltana katsotaan kuka on kuka. Ja jos ei onnistu, niin tuosta kasasta löytyi rutkasti muutakin toteutettavaa :)

I went to the library. I want to knit the most amazing pair of wristwarmers decorated with a nice cable-pattern. I have no experience of cabling, but luckily there are good books for studying the technique. I'm still far from succeeding, as my brain does not seem to speak the language of charts. When I'm told that the pattern consists of fourteen loops I tend to use a couple of extra ones every time... That impressive piece of handwork measuring just over an inch is all I got done last night, after starting over three times. That's fine, though. Tonight we'll see who's who. And if I still can't pull it off, there is loads of other stuff to try in those books :)

Neliöitä -Squares

Eilen opettelin vihdoin tekemään näitä isoäidin neliöitä. Helppojahan nuo olivat, ja erittäin hyvää pääntyhjennysterapiaa. Hartiat pysyivät koukutessa suunnilleen vetreinä kun käärin ne villaan...

Yesterday I finally sat down and made my first crocheted squares. (Grandmas squares we call them). They were easy to make, and the routine turned out to be a head-clearing experience. I even managed to keep my shoulders from jamming by wrapping them in wool...

Valmis peitto näyttäisi suunnilleen tältä. Reippaan värisiä ruutuja reilusti eri kokoisina, sekaan ehkä vielä raidallisia tai muita kuviollisia ruutuja. Perhosia kenties... Tällaisena peitto viehättää ainakin minun symmetriaa kaihtavaa silmääni enemmän kuin se perinteinen. (Kuva on ollut kauan kansiossani enkä valitettavasti muista sen alkuperää...) Tavoitteeksi otin että peitto valmistuisi kuopuksen omaan huoneeseen sitten kun hän semmoisen saa. Ehkä viiden vuoden päästä :) Taitaakin olla taas asiaa lankakauppaan!

The finished throw would look something like this. Squares in different sizes and cheerful colours, and I might add some striped squares in there too. And perhaps some butterflies... This throw attracts my symmetry-shy eye much more than the traditional one. (I've kept the picture in my folder for ages, and can't remember the origin of it...) I'm thinking this project might be ready when the youngest gets her own room. In about five years or so :) I think I'll have to pay a visit to the yarnshop!

Kevyt - Light

Ystävänpäivän kunniaksi kuplia ja kesä...

To celebrate Valentine's day: some bubbles and summer

Tyttötakki - A Girly Jacket

Isomman tytön takki onnistui mielestäni aika hyvin. Halusin siitä lyhyehkön ja ihan aavistuksen mekkomaisen vanhanaikaiseen tyyliin. Tämmöisen takin voisi Annikakin (siis se Pepin kaveri) pistää päälleen. Koska sen äiti varmasti valitsee vaatteet tytölleen...

The jacket turned out pretty well, I think. I wanted it to be a bit old-fashioned, short with a wide hem. I think Annika (the girl who is best friends with Pippi Longstocking) might wear a jacket like this, too. Because her mom probably chooses her clothes...

Se on tarpeeksi väljä kärrynpyörien tekemiseen...

It's loose enough for doing cartwheels...

Lisätilaa tuo selän vastalaskos.

Extra room proivided by a pleat on the back.

Ja söpöt taskut.

And cute pockets.

Sumuinen esikatselu - Blurry Preview

Pari päivää meni kärttyillessä ja samaa rataa uhkasi mennä tämä torstaikin. Pelkkä kävely ei tuulettanut päätä tarpeeksi joten turvauduin vanhaan ystävääni ompelukoneeseen: se auttoi jo vähäsen. Tämä isomman tytön takki tulikin valmiiksi ja on aivan sieväkin, mutta täytynee odottaa huomista päivänvaloa ennen kuin saa kuvia otettua. Silti on pakko vähän näyttää: kato mitä tein :)

I had a couple of cranky days and it looked like this thursday wasn't going to be any different . I tried a nice walk to get myself cheered up, but it did nothing for me. So I turned to my good ole friend the sewing machine, which helped a bit, as always. I got this little jacket done, and it turned out all sweet but now we have to wait for some daylight to get photos of it. Let's hope we get some sun tomorrow... Still, I had to give a little preview: look what I did :)

It's The Amazing Valentine's Day Sandwich!

Kyllä, meidän elämämme on niin kaunista että juustokin julistaa Rakkauden Sanaa! Siippa oli liian nälkäinen joten en saanut tätä ihmeellistä elintarviketta myyntiin E-bayhin...

Yes, we lead such a beautiful life that even the cheese is proclaiming the Word of Love! Hubby was too hungry to let me try and sell this miraculous piece of grocery on E-Bay...

Rakastan liikaa - I Love too Much

"Pyhä ylivalotus!" Karjaisi Batman Dynamotytölle altistuessaan odottamatta auringonvalolle.

"Holy overexposure!" Shouted Batman to the Dynamo-girl as he was unexpectedly blinded by the sunlight.

Alunperin oli tarkoitus että täällä uudessa kodissa ottaisin taulujen kanssa ihan rauhallisesti. Että pari harkittua taulua nokkelasti sijoiteltuna olisi uusi juttuni. Aika hyvin pärjäsinkin: sohvan päälle tuli huomattavasti vähemmän tauluja kuin entisessä kodissa. Tätä minimalismia (minulle tuo on juuri sitä) on katseltu nyt vuosi mutta tänään riitti. Olen käynyt ihailemassa näitä kuvia uudelleen ja uudelleen ja miettinyt osaisinko itse sommitella samankaltaista... En ollut ihan varma ja tapettiakin muka säälittelin, se kun on vasta reilun vuoden ollut seinällä. Että nytkö jo puhkoisin sen uusilla nauloilla? Siis suorastaan harkitsin asiaa, mitä ei suinkaan aina ehdi kohdallani tapahtua ennen idean toteutusta. Siksipä varmaan homma hoituikin varsin vikkelästi. Vintillä oli laatikollinen kehyksiä juuri tätä varten ja ylikin niitä jäi. Muutama kehys saa ehkä vielä uuden reippaan värin, mutta lopputulokseen olen jo nyt tyytyväinen. Liikaa? Just niin kuin tykkään!

Originally I was going to take things easy at our new house. Not to clutter the walls with pictures. Only choose a couple of nice ones and hang them ever so cleverly on the best spots. I did pretty well, I hanged cosiderably less pictures above the sofa than I did in our old house. After a year of this minimalism (to me that's what it was), I had enough. I had been going back here to admire these gorgeous hangings, and wondering if I would be able to do something similar... I wasn't sure I would be, and I was also hesitant to puncture the just over a year-old wallpaper . That's why I actually took time to think about this one, which does not happen too often in my case. Maybe it was the thinking that made everything happen so smoothly in the end. I had a box of frames in the attic and I still have lots of them for another wall. I may give a couple of frames a fresh coat of color, but I'm already pretty happy with the result. Too much? Just the way I love it!

Hyvää! - Good!

Kieritin itseni tähän vain kertoakseni että meilläkin niitä tehtiin ja kyllä ne oli hyviä! Ulkonäkö on ehkä vaatimaton, mutta se maku ja se rapsakka pinta... nam. Neljäs oli ehkä liikaa (vai olikos se viides?) mutta maukas yhtä kaikki. Johan söin viikon verran tarmokkaasti hedelmiä.

I just rolled over here to let you know that we made these too and they were insanely good! They might appear a bit flat and dryish, but in fact the taste and the crusty surface is just... yummy. The fourth one might have been too much (or was it the fifth one?), but it was delicious just the same. I did eat tons of fruits all week, just so you know.

Talven riemuja - Joys of winter

Eilen kolasin reilut kaksi tuntia pihaa lumikinosten alta. Tien varresta kaksi kertaa kun lumiaura siihen aina uuden vallin kävi kasaamassa. Tänään oli aikomus ommella vaikka mitä, mutta lunta onkin pyryttänyt viime yön ja koko päivän niin että sitä on nyt entistä isompi satsi odottamassa. Joten säästelen energioita ja nautiskelen vanhoista aikaansaannoksistani. Katsokaa noita lutuisia pikku jalkoja, tein ne ihan itse.

Yesterday I spent over two hours pushing and shoveling the snow outside. Twice by the road because the snowplows kept piling it there as they drove by. Today I was going to sew all kinds of stuff, but since it's been snowing like crazy during the night and all day today, I'm saving my energies. Just relaxing and enjoying things I've produced before. Look at those sweet little feet, I made them.

Ryhdistäytymistä - Getting a grip

Toivottavasti sunnuntaiset yllätysvieraan osasivat arvostaa koiran uutta petiä. Olin oikein ylpeä itsestäni kun kuusivuotiaan suusta kuulin toteamuksen: "Teidän talo on aika sotkuinen." Jep, niinhän se taitaa olla, mutta näitkös miten hieno peti meidän Nellillä on? :) Tuomio oli kyllä paitsi asiallinen myös tarpeellinen. Sain kuin sainkin itseäni niskasta kiinni ja niinpä meillä on pari päivää pistetty taloa järjestykseen. Harjaantumaton silmä saattaisi luulla että siivous on vasta edessäpäin, mutta minäpä aloitinkin aivan pohjalta. Järjestin romukaapin, vein lojuvat pahvilaatikot ullakolle, poistin leikkihuoneesta ruman lastulevyisen kirjoituspöytähirviön je niin eespäin. On paljon mukavampi siivota kun tietää lopputuloksen olevan entistä hehkeämpi. Leikkihuone muuttui toimivammaksi ja hauskemmaksi muun muassa uuden pöydän ansiosta. Pöytä on talon alkuperäinen ja siinä on patinaa ihanasti liikaa. Sellaista patinaa jota ei voi tehdä tarkoituksella eikä ostaa rahalla.

I hope the last sundays surprise-visitors really appreciated our dogs new bed. I was real proud of myself when the six year-old notet that : "Your house is messy." Well, yeah, it kinda is, but did you see how cute our Nellis new bed is? The verdict was both accurate and necessary. I actually got a grip on myself and started cleaning. An untrained eye could get the impression that nothing has been done, but that's because I started from the very bottom. I organized the junk-closet, took the boxes that had been laying around for months to the attic, removed an ugly chipboard deskfrom the playroom, and so on. It'smuch nicer to clean up when you know the result is gonna be prettier than before. The playroom is now more functional and more fun too, thanks to the new table. It's one of the house originals and it has, in the loveliest way, too much patina.The kind that can't be made on purpose or bought with money.

Lasten kasvettua omiin kammareihin se pääsee rauhallisempiin tehtäviin sohvapöydäksi.

When the kids grow up and get their own rooms, it will get a cozier job asthe coffee table.

...Mutta toistaiseksi siis täällä patinoitumassa vähän lisää. Pöydän alla oma vanha charmikas lelulaatikkoni, dynamiittilaatikosta tehty. On kestänyt jo kolme vuosikymmentä ja kehdeksan lasta eikä ole siitä moksiskaan.

But for now it's going to be here, getting some more of that patina. Under the table is my own old, charming toybox. Made out of a dynamite crate. It has lasted thirty years and eight kids and is not bothered by it at all.

Järjestelmällistä - Getting organized

On pakko siivota. Koska kodinhoidolliset asiat eivät kuulu suurimpiin intohimoihini on talo taas kertakaikkisen sekasorron vallassa ja ripeitä toimia vaaditaan. Harmittelin asiaa parhaani mukaan ja tovin onnistuneen välttelyn jälkeen hoksasin että yläkerrassa ei tämä alakerran tila niin paljon häiritsisi. Niinpä päätin tehdä koiran petiin uuden päällisen. Entinen oli, no, entinen. Kyllähän minä saan aikaiseksi vaikka mitä kun vain päätän! Koira sai uuden pedin, mutta siinä sivussa huomasin että itseasiassa yläkerran siivo on ihan yhtä kamala kuin alakerrankin. Siispä tulin oitis lisäämään kuvan pedistä tänne. Olen sillä tavalla järjestelmällinen.

I relly have to clean up. Because all that housekeeping stuff is not exactly one of my greatest passions the house is in a comlete state of mayhem and something needs to be done. I considered this seriously for a while and managed to avoid doing anything. Then I realized that if I was upstairs, this mess would not bug me so much. And that's when I decided the dog needed a new bed. The old one was all shredded after all. And when I set my mind to it, I get stuff done! The dog got a new bedcover, but I also noticed that the situation upstairs is pretty much the same as down here. And that's why i just had to come and add this picture here. 'Cause I'm organized like that.